kuvaoksennus = a vomit of pictures

edit; kuvat ovat muuttuneet sillä lokakuussa -12 Picasa ei enää suostunut yhteistyöhön ja onlinekuva-albumini katosi joten korjattu versio voilà;

lina-lotta

än apdeit foor juu ool

Oon nyt päässy pysyvään hostperheeseen L'Ascensioniin ja kaikki on tosi hyvin. Hostvanhemmat on mukavia ihmisiä ja heille oon numero 25. Kyllä. :-D oon myös tavannu heidän tyttärensä ja hänen lapsensa, 11- ja 6- vuotiaat pojat ja puoltoistavuotiaan tytön, jotka on ihania. Oon tänään ollu shoppailuretkellä ja sitten leikkinyt uima-altaassa poikien kanssa pari tuntia. Ranskalla on pakko täällä pärjätä sillä useimmat eivät puhu sanaakaan englantia mutta sekin on mennyt aika hyvin ja varsinkin lasten joukossa oppii uusia sanoja. :-) Koulu mulla alkaa keskiviikkona ja sinne pitäisi vielä hankkia tarvittavat tarvikkeet, mutta muuten kaikki alkaa olla kasassa. Olisi vaan pitänyt miettiä tää pakkaaminen vähän paremmin sillä nyt mulla on erittäin vähän koulun pukukoodiin sopivia vaatteita, esim paitoja joissa pitää kai olla kaulus ja hihat. Eikä alusvaatteita saa näkyä vaatteiden alta, en tarkoita että kävelen joka päivä läpinäkyvissä vaatteissa mutta esim toppeja ei saa käyttää, joita otin mukaan ja ostin jopa lisää Montréalista.

Jos mulla on aikaa, teen postauksen leirin viimeisistä päivistä kunhan myös saan kuvia ladattua koneelleni. Täällä mun koneenkäytölle ei ole muita rajoituksia kun se, että olen koneella perheen seurassa (eli olohuoneessa). Siksi ei myöskään ehkä kehtaa olla hirveästi :-) mutta leirillä oli ihan mahtavaa ja sain kyllä elinikäisiä ystäviä olettaen, että nähdään taas. Sitä kun ei koskaan tiedä. Paitsi tietenkin suomalaiset on pakko tavata taas. (ja norjalainen ja tanskalainen ja italialainen jne jne jne jne)

Kaikki on täällä isompaa; limupullot ei oo 500ml vaan jostain kumman syystä 591! (okei tarkistin juuri ja 591 ml on sama asia kuin 20 oz). Oon syöny paljon roskaruokaa ja tänäänkin poutinea, valkosta leipää, limua, kaksi jälkiruokaa... pitää aloittaa urheilu nyt ja heti! :-D mutta ruoka on hyvää.

Eipä mulla muuta, täällä aloittelen elämää :-)

lina-lotta

parvekkeella istuskelen nojatuolissa dataillen :-) ja hei btw. Täällä kaikilla, ihan kaikilla, on uima-allas.

so far so good

Ajattelin nyt päivittää teitä kaikella mitä oon puuhaillu tähän mennessä, sillä postaus koko kielileiristä olisi parin kilometrin mittainen, niin paljon täällä tapahtuu koko ajan. :-)

Voidaan vaikka aloittaa perjantaista, 17. elokuuta 2012. Kello 4.10 lähdettiin ajamaan kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää matkalaukut pakattuina missä tavattiin Exploriuksen edustaja ja muut vaihtarit. Ensin me 5 vaihtaria lennettiin Frankfurtiin, josta jatkettiin Montréaliin samalla lennolla kuin monet muutkin tän alueen vaihtarit (tietämättämme!). Sinä päivänä väsytti, eikä ihmekään, sillä aikaero on vaivaiset seitsemän tuntia.

kielileirin kotikatu

Lentokentältä lähdettiin sitten vanhalla keltaisella koulubussilla (jolla ollaan matkusteltu myös paljon täällä) eräitten vaihtareiden hostperheen luo pieneen kaupunkiin nimeltä St Lin-des-Laurentides, josta nykyinen hostäitini nappasi mut ja saksalaistuneen englantilaisvaihtarin kotiinsa. Me opittiin nopeasti tuntemaan toisemme ja ollaankin hyviä kavereita :-) hostperhe on todella mukava ja asuu parin kilometrin päässä vähän isommassa kunnassa nimeltä Terrebonne.

Lauantaiksi ei ollut suunniteltua ohjelmaa, joten keskipäivän aikoihin lähdimme katsastamaan hostperheen kanssa kauppakeskusta ja 25 dollarilla (20 eurolla) napsahti mukaan pinsetit, Aussien iso hoitoainepullo ja uusi deodorantti. Tämän jälkeen ajoimme omenatarhaan, ranskaksi verger, poimimaan omenoita, vähän niin kuin Suomessa poimitaan mansikoita ja sitten maksetaan poimituista mansikoista. Omenat oli todella isoja ja mehukkaita ja niitä sai myös syödä mielin määrin!

Sunnuntaina kävimme La Rondessa, josta postailin jo aiemmin, siellä oli tosi kivaa! :-)

la poutine!

Itse "leiriohjelma" alkoi maanantaina, jolloin kaikki vaihtarit kokoontuivat n.s. turistikeskukseen ja aluekoordinaattori kävi kertomassa vakuutuksista, säännöistä ynnä muista tärkeistä asioista. Sen jälkeen saimme tehtäväksi alkaa koota tietoa alueesta, jonne ollaan menossa leirin jälkeen ja mulla tuo alue on
Saguenay–Lac-Saint-Jean (ja huomenna esitelmä ranskaksi, pitäisiköhän panostaa? :-) ). Kun oltiin tehty tuota vähän aikaa lähdimme koko porukalla paikalliseen pikaravintolaan ostamaan poutinea. Jos ette tiedä mitä poutine on, niin voin vaan sanoa että sekoittakaa ranskalaisia, ruskeakastiketta ja hampaissa natisevaa juustoa keskenään niin saatte québeciläistä pikaruokaa parhaimmillaan. Ihan hyvää mutta sairaan täyttävää. Huhhuh. Muutenkin annoskoot on jotain niin älytöntä täällä ja meille toitotetaan jatkuvasti ettei kannata miettiä painoa vaihdon aikana ollenkaan, koska useimmiten Kanadassa se nousee ihan kivasti. :-D

Tiistaina ajoimme Mont-Tremblantin kansallispuistoon ja teimme minivaelluksen näköaloja katselemaan. Oli ehdottomasti hikoilun arvoista! Saguenaystakin löytyy kai kaikenlaista luontoa ja tykkään kyllä ulkoilusta paljon niin sitä odotellessa. :-)

jotkut kävi uimassa järvessä, ja vesi oli kyllä lämmintä mutta kylmä tuuli ei innostanut pulikoimaan... :-)

Ja nyt ollaankin tultu tähän päivään, joka hurahti mukavasti Montréalin keskustassa. Ensiksi kävimme katsomassa Montrealin olympiastadionia joka oli hieno paikka (ja varsinkin opas oli hauska!) ja sen jälkeen saimme kuljeskella itsenäisesti kaupoissa ja faire du shopping ;-) Ja kyllähän sitä tavaraa löytyi; kaksi neuletta, kaksi toppia ja kahdet ballerinat veroineen 80 euroa. Veroineen siksi koska täällä 15 % vero on aina erikseen, eli jos ostaa kympin paidan, saa siitä maksaa noin 11,50 dollaria. Tulihan sitä myös nautittua Java Chip Frappuccino Starbucksissa ja shoppailun jälkeen mentiin syömään urheiluravintolaan. Sielläkin annokset oli ihan kiitettävän kokoisia :-)

Huomenna siis pidetään esitelmiä ja perjantaina lähdetään 7.00 aamulla katsastamaan Québec Cityä! Lennän sunnuntaina Bagotvilleen muiden sen alueen vaihtareiden kanssa ja siitä alkaakin se normielämä Québecin maaseudulla.... :-)

lina-lotta

Six Flags La Ronde

Kohta tulee neljä päivää täyteen Quebecin mailla ja oon nauttinu täällä olosta ihan sikana. Oleskelen siis vieläkin Montrealin alueella (tarkemmin sanottuna 100 000:n asukkaan kaupungissa nimeltä Terrebonne) muiden vaihtareiden seurassa ja kunnon postaus leiristä tulee luultavasti tän viikon loppupuolella kun oon lentäny L'Ascensioniin mutta pakko tehdä nyt ylimääräinen hehkutuspostaus!

Mainitsin viime postauksessa (joka oli pituudeltaan häpeällisen lyhyt ja yksitoikkoinen) että oltaisiin ehkä menossa huvipuistoon, jonne sitten mentiin vähän pienemmällä vaihtariporukalla eilen sunnuntaina. Puisto, La Ronde (Six Flagsin omistama) sijaitsee Montréalissa, jonne ajettiin täältä vajaa tunti, yhdeksän vaihtaria ja kuski (hostisä) pakussa. :-D Hostäidilläni ja hänen poikaystävällä on kausikortti puistoon, joten mä ja saksalainen hostsisko päästiin sisään ilmaiseksi eikä siis tarvinnut maksaa 49 dollaria (40 euroa) pääsylipusta. :-)

 La Ronde on varmaan isoin huvipuisto missä oon ikinä käynyt ja ihmisiä oli ihan valtavasti. Kaikkialla oli erinäisiä kioskeja ja nyt päästään pääasiaan; vuoristoratoihin. Kaikki jotka on mun kanssa käyny esimerkiksi Linnanmäellä tietää etten mä uskalla tulla edes Tulirekeen saatikka mihinkään muuhun vuoristorataan (vanha perinteinen on kai poikkeus, vaikka sekin on koettu vaan pari kertaa). Täällä kaikkiin laitteisiin pitää jonottaa se tunti, varsinkin vuoristoratoihin, joten oliko valinnanvaraa? Eipä tainnut olla. :-D Nyt on koettu Le Monstre, Le Goliath (no okei... ekan kerran jätin väliin mutta tokalla menin! ja oottaessani muita pääsin puhumaan ranskaa niin en valita :-)), Le Vampire ja Le Boomerang, jotka kaikki oli ihan kauheita mutta samalla niin hauskoja! Oon todella ylpeä ittestäni ja oli ihan sikahauska päivä, varmaan paras huvipuistokokemus koskaan. Ja seura on tietenkin hyvää, muiden vaihtareiden kanssa on yksinkertaisesti vain helppo olla :-)

Le Goliath, toi eka pudotus oli kyllä ihan omaa luokkaansa. :-D

Le Monstre oli kuin Lintsin Vanha Vuoristorata kertaa Amerikka.

Le Vampire... ei sanottavaa tästä. Kuulemma pahempi kuin Särkänniemen Tornado, jossa en ole käynyt. :-D

Le Boomerang... oh my god. Eteenpäin, taaksepäin, ylös alas, kierrettä ja hupsista, Suomen Lina-Lotta olisi suosiolla jättänyt väliin.

Huvipuistossa tulee aina nälkä, varsinkin jos siellä viettää vajaat yksitoista tuntia, joten ruoka maistui. Lounasaikaan haettiin subit (ranskaksi mind you) ja illemmalla yhden tytön hostisä joka oli mukanamme koko ajan haki meille pientä iltapalaa...

Queue de Castor (majavan häntä suomeksi) oli vähän niin kuin kanelilla maustettu lörtsy ilman hillotäytettä. Oli ihan hyvää, epäterveellisen makuista tosin mutta oottakaas, niin postailen yhdestä toisesta kanadalaisesta herkusta piakkoin... :-D

Mentiin myös katsomaan Montréalia korkealta ja illalla kaupungin valot olivat todella kauniita. Oon todella tykästyny tähän paikkaan lyhyessä ajassa ja täytyy sanoa etten ole kyllä kertaakaan lähdön jälkeen katunut tänne lähtöä. Suomi tuntuu jo kaukaiselta paikalta, varsinkin kun sitä aikaeroa on se 7 tuntia. Tänne mä halusin ja täällä mun on tarkotus olla juuri nyt.

lina-lotta (vaikea nimi ihan kaikille! :-D)

perillä ollaan!

Oon kohta valvonut vuorokauden putkeen ja kello on vasta seitsemän illalla. Ollaan siis nyt kielileirillä ja asun saksalaisen vaihtarin kanssa todella mukavan naisen ja hänen tyttärensä luona. Ne syö kasviksia (okei, kasvissyöjiä ne on mutta kun tultiin tänne lentokentältä kolisevassa koulubussissa pystyi haistamaan pikaruoan ikkunoiden läpi. Ihanaa.)! Huomenna shoppaillaan ehkä vähän ja käydään huvipuistossa, jos jaksetaan. Rustaan paremmin jonakin toisena iltana, mutta nyt juuri kaikki on todella hyvin. Ranskaakin on jo tullut käytettyä eikä se ollenkaan ole niin vaikeaa kun mitä luulin!

lina-lotta

h-u-o-m-e-n-n-a.

Voiko joku ystävällinen ihminen kertoa mullekin miten aika menee näin nopeasti? Huomenna, tarkemmin sanottuna 21 tunnin kuluttua istun koneessa matkalla Frankfurtiin, josta matka jatkuu Montrealiin Soft-Landing Campille.

Täh?

Nyt on aika rauhallinen olo. Oon saanu sähköpostia hostmomilta joka oikeasti vaikuttaa todella mukavalta, laukut on miltei pakattuna ja enää pitää mennä ostamaan ne kauan kaivatut Converset ja sanakirja niin oon ready to go. Tänään tulee vielä sanottua viimeiset heipat kavereille ja soitettua musaopiston avajaisissa kivasti 9 tuntia ennen herätystä. Jos edes nukun tänä yönä... koneessa voi sitten nukkua.

Mutta ei jännitä. Eilen syötiin poronkäristystä ja sulaa leipäjuustoa lakkojen kera ja nyt juon suodatinkahvia ja pureskelen luomuruispaloja. Ehkä otan vielä salmiakkiyliannostuksen tässä myöhemmin. :-D tulee kyllä Suomea ja Suomen tapoja ikävä, mutta niitä uusia kokemuksiahan tässä lähdettiin hakemaan.

Seuraava postaus onkin sitten Atlantin toiselta puolen :)

lina-lotta

Helsinki je t'aime

fiilispostaus on its way...

Viimeisen viikonlopun Suomessa vietin pääosin Helsingin keskustassa tuliaisia ostellen ja fiilistellen. Tuntuu todella oudolta, etten tule kävelemään Aleksanterinkatua kymmeneen kuukauteen, näkemään Linnanmäen laitteita junaikkunasta Pasilan ja rautatieaseman välissä (vaikken siellä muuten tykkääkään käydä), seikkailemaan kaupunginosasta toiseen erinäisillä ratikoilla, hengittämään merisuolan raikastamaa ilmaa keuhkoihini kauppatorilla... voisin tehdä loputtoman listan asioista, joita tulen kaipaamaan. Juuri Helsingistä.

Eilen lauantaina lähdin kaupungin huumaan metsästämään tuliaisia ja niitä löytyikin oikein kivasti! Akateemisesta kirjakaupasta löysin Raimo Suikkarin kirjoittaman Suomikirjan ja kaksi muumikirjaa (Kuinkas sitten kävikään ja Muumit ja suuri tuhotulva) ranskaksi ja sen jälkeen tepastelin Kankurin tupaan pohjoisespalle joka oli täynnä Suomiesineitä ihailevia turisteja (muutenkin keskustassa tuskin kuulee suomea puhuttavan!). Sieltä tarttui mukaan juustohöylä ja kaksi Suomen lippua. :-)

Tämän jälkeen lähdin tapaamaan serkkujani jotka antoivat minulle lahjaksi "selviytymispakkauksen", sisältäen Koulunäkkiä, Fazerin suklaata, salmiakkia ja Erittäin Hienoa Suomalaista Koivushampoota. olin tosi otettu, se oli niin ajatuksella koottu. Tulee kyllä kaikkia sukulaisia ikävä! <3

Tänään lähdin aamukymmeneltä taas keskustaan tapaamaan Saraa, joka on Asse Canadan/Exploriuksen kautta tullut Kanadasta Suomeen vaihtoon. Odotellessani häntä kävelin ympäri suurkatuja ja leikin Instagramilla (kuten ehkä näkyy... :-)) Oli tosi kivaa vaan jutella ja jakaa ajatuksia sekä kysellä asioita Kanadasta, nyt jos koskaan nousi lähtökuume varmaan kymmenkertaiseksi! Käveltiin vähän lisää, käytiin Tuomiokirkossa ja istahdettiin kahvilaan vähäksi aikaa. Vielä pitää vinkistä ostaa jotain Angry Birds -kamaa, koska kuulemma on tosi cool jos omistaa Angry Birds -paidan Kanadassa :-D hahah.

5 päivää lähtöön, huomenna meen kouluun tapaamaan kavereita ja sitten suunnataan pitämään mun jonkin sortin "läksiäisiä", luultavasti ulos jonnekin istumaan piknikin merkeissä. Mitään sen suurempia juhlia en oo pitänyt ihan vaan sen takia että mulla on paljon tuttuja eri porukoista ja sukulaisetkin näen mieluummin yksitellen niin ehtii myös jutella enemmän. Koko ajan kuitenkin on sellainen tunne että aika valuu käsiin eikä ehdi tehdä mitään kunnolla! Seuraavaksi mun pitäisi avata kylppärikaappi ja järjestellä kaikki kosmetiikkatuotteet samalla tavalla kuin oon jo vaatteiden kanssa tehnyt; kyllä, ehkä ja ei-pinoon. Odotan innolla. :-)

Mutta hei, Helsinki on ja pysyy! Tänne mä tuun sitten takaisin vuoden päästä. Ja se on iloinen jälleentapaaminen.

lina-lotta

"we wish you a successful stay in Canada"

Nyt tulee kuvaton postaus sillä kirjoitan tätä iPhonelta käsin (läppäri meni eilen korjaukseen ja to-del-la-kin toivon saavani sen ajoissa takaisin!). Ei mulla oikeestaan muuta asiaa olekaan kun että tänään herätessäni aamuseitsemältä töihin tarkistin puhelimesta sähköpostin ja mikäs muukaan se siellä odotteli kuin viesti Kanadan viranomaisilta! Eli nyt on Study Permit eli opiskelulupa/viisumi ja ei ainakaan tarvitse jännittää, siirtyykö lähtö. :-)

Tuliaisiakin olen jo ostellut, tai ainakin ruoat :-) nyt löytyy Fazerin sinisiä konvehteja kaksi laatikkoa,  Fazer Nordic Gourmet-konvehteja, ruislastuja, salmiakkia ja ksylitolipurkkaa! Vielä aikeissa on ostaa  kirjoja, lippuja,  jotain Marimekkoa ja Iittalaa sekä ehkä jokunen heräteostos. :-)

9 päivää eikä jännitä yhtään. Vielä on tosin kavereita näkemättä enkä ole hyvästellyt kuin pari tuttavaa, mutta ehkä se siitä. Tavoitteenani on ennen lähtöä syödä niin paljon ruisleipää, puuroa ja salmiakkia kuin vaan jaksan, ettei sitten tee mieli taas vähään aikaan. :-D

Pakkaamisenkin voisi aloittaa... Ja tosiaan, saa nähdä milloin seuraava kunnon postaus tulee.

lina-lotta

s as in suitcase

sellokin halusi mukaan kuvaan... :)

Siinä se nyt on, Samsoniten 82 cm 118,5-litrainen Aeris Spinner. Käytiin äitin kanssa hankkimassa tuo parisen päivää sitten ja tyytyväinen olen :-) onhan tuo ihan todella iso möhkäle (ja ylittää sen 158cm pituus+leveys+syvyysrajan), mutta eiköhän tuolla lennetä vaivattomasti kuitenkin. On niitä isompiakin laukkuja olemassa :-D

Viime päivinä tunteet on menny täyttä vuoristorataa - joskus haluun vaan lähteä, mutta ajoittain iskee hullu ahdistus enkä halua jättää Suomea ollenkaan. Tänne jää niin paljon hyvää, mutta toisaalta haluan nähdä. Haluan kokea asioita. Eikä kaikkea voi kokea täällä Suomessa.
Tein eilen listan unelmista, asioista jotka haluan toteuttaa, ja vaihtovuosi oli ensimmäisenä listalla (muut unelmat olivat, krhm, epärealistisia, kuten esim 12 kielen sujuva hallitseminen...). Kyllä tää tästä, ehdottomasti haluan lähteä. Tiedän ettei vaihtovuosi tuu olemaan elämäni helpoin tai välttämättä paras vuosi, mutta se tulee olemaan erilainen vuosi. Ja sen vuoden jälkeen luultavasti arvostan Suomea entistä enemmän. :-)

lina-lotta

p.s. kokemuksia tästä?